1st concert in over 6 months!!

Joo tiiän. Pitkästä aikaa kirjotan ja tällä postauksella ei oo ees mitään tekemistä minkään au pair asian kanssa. Eli lukemisen voi siis lopettaa jo tähän, koska seuraavaks tulee ihan jäätävä määrä keikkahypetystä ja fanityttöilyä. Mutta jos livemusa ja adhd-hypetys kiinnostaa niin omalla vastuulla sitte! Ps. kuvat on sitte sitä taattua keikka"laatua", eli kestäkää!

Kuten varmasti aika moni tietää, rakastan keikoilla käymistä koko sydämestäni ja vihdoin, yli puolen vuoden tauon jälkeen pääsin Iinan kanssa kattomaan mun megasuper rakkaus bändiä Young Gunsia. Ne lämppäs You me at sixiä Oaklandissa ja sinnehän nyt oli aivan pakko päästä. Huomasin ehkä viikko ennen tota keikkaa, että niillä on joku kilpailu josta voi voittaa meet&greetin! Hell yeah, kyllähän sitä nyt yhet m&g:t tarvitaan, 2 vuotta kuitenkin jo edellisestä kulunu ;) Niinpä vietin 4 päivää kattoen videoita (58 tai 69 videoita, määrä heitteli päivittäin) kuunnellen biisejä ja kattoen kuvia ja 2869 pistettä meikä sitten keräs ja VOITIN! Sitä onnen määrää <3 Ja lippujakaan ei tarttennu sitte ostaa, ne kuulu pakettiin.

Hostit päästi mut sinä päivänä jo 4.30 töistä ja suuntasin samantien hakemaan Iinaa. Olin ihan kauheissa pärinöissä ja hermoilin ja tärisin vaan koko matkan. Löydettiin hyvin perille, jätettiin auto parkkihalliin ja suunnattiin keikkapaikalle. Se m&g oli ennen ovien aukeemista, ja paikalla piti olla viimestään 6pm. Oltiin siellä 5.55 :D soitin tour managerille ilmottaakseni että täällä ollaan. Se ei vastannu ja aloin taas panikoida. Onneks joku supermukava työntekijä joka meni sisälle ja selvitti meijän puolesta sen jutun. Jäätiin sitte juttelemaan sen kanssa mm. HIMistä (jonka se oli kuulemma nähny neljä kertaa) ja muusta musaan liittyvästä, kunnes päästiin sisälle. Olin ihan paineissa siinä vaiheessa kun seison mun lempparimiesten kanssa siellä ilman muita (no okei oli Iinaki siinä :D).Ne ekana tosi herrasmiesmäisesti kätteli ja esittäyty (ihanat britit <3) ja sitte seisottiin sellasessa hienossa ringissä keskellä lattiaa. Ei meinannu tulla aluks sanaa suusta ja päästin tosi epämääräsen "I'm so sorry guys I'm super nervous" sönkötyksen ja nää sanoo vaan että "Nooo, you don't need to be afraid of us!" Joo ei nii muttaku asadfegf. Jutskailtiin siinä jonkun aikaa kaikesta mahollisesta maan ja taivaan välillä ja kerroin niille että oon nähny ne ekan kerran Suomessa ja toisen kerran Lontoossa ja ne oli ihan innoissaan "wow you've seen us around the world, awesome!!" Sitte otettiin tosi jäätävä yhteiskuva (en voinu näyttää normaalilta koska jännitys) ja meinasin jäätyy paikalleni, kun yhtäkkiä Gustav (niiden laulaja ja ah-maailman-komein) laittaa käden mun selän taakse ja tulee ihan kylkeen kiinni kuvaa varten ja tää fanityttö meinas kuolla siihen paikkaan. Lopuks ne kaikki halas meitä vielä ennen kun jouduttiin takasin jonoon ja mä meinasin alkaa parkua. Siis aaaaaaaa ihan tajuttoman mahtavaa!! Vaikka toi olikin kolmas kerta kun oon niiden kanssa päässy hengailemaan niin ei siihen vaan koskaan totu :D Sit ne suositteli meille jotain pizza paikka San Franciscossa ja ne kysy meiltä että "You guys eat pizza, do you?" No kuka ei syö pizzaa?! Tää mesta on kuulemma "maailman paras" ja voisin syödä vaikka kuraa jos noi sanois että se on hyvää (:D) joten se on pakko käydä tsekkaamassa ;) Ainoo mikä vähän ketutti, oli kun Ben (rumpali) oli taas vaihteeks ihan omilla teillään joten sitä me ei sitte nähty :(

Suomijuntit

John, Gustav, fanityttö 1, fanityttö 2, Fraser ja Simon. APUA <3

Ovet aukes 7pm ja koska olin voittanu liput niin saatiin ne ovelta. Keikkapaikkana toimi siis Oakland metro operahouse ja se oli just sellanen sopivan pieni ja hämynen rock luola. Just perfect! Kaks ekaa lämppäriä oli The downtown fiction ja Stars in stereo (näiltä sain plekun hihi), molemmat erittäin jees! Ja kolmantena olikin sitte jo (vasta) Young guns! APUA KUOLEMA. Kun ne tuli lavalle, Gustav etti yleisön joukosta meijät (koska meet&greet) ja kun meijän katseet kohtas se virnisti mulle ja asdaafdfs <3 Koska YG oli "vaan" lämppäämässä, niin oletin että kauheen moni ei olis messissä niiden keikan aikana niin kun yleensä lämppäreiden aikana. Mut ihan tosi moni oli ihan innoissaan ja fiilis oli tosi mahtava :) SIS:sta mulla ei oo kuvia, kun luulin et mulla alkaa akku loppuu kamerasta kun se temppuili jotain, niin halusin säästää YGtä varten. Mut eihän siinä mikää akku ollu lopussa, se vaan ei ollu paikallaan kunnolla -.- murr.

The downtown fiction

En voi sanoin kuvailla sitä fiilistä mikä niiden keikan aikana oli!! Riehuin koko setin ajan ja lauloin kaikki biisit alusta loppuun mukana (paitsi uuden, toistaseks julkasemattoman jota ei kukaan ollu vielä kuullu ;D) ja Gustav huomas sen ja aina ku se heilu siinä mun eessä, se katto mua kohti ja virnuili kun lauloin kurkku suorana kaikki lyricsit. Olo oli ku katujyrän alle jääneellä vesisateessa sen jälkeen, mutta totally worth it!

YG <3

Liian monta kuvaa Gustavista, oho

YMAS

Sanomattaki selvää et peruutettiin aika kauas tosta pitistä :DD

Jäätiin vielä sinne eteen ja riehuttiin muutama You me at sixin biisi kunnes molemmille alko tulla jäätävä jano niin lähettiin sitte takavasemmalle kattomaan keikka loppuun. Seistiin YG:n jätkien lähellä ja oli semisti awkward olo kun ei tienny viittikö niitä häiritä ku ne kuiteski halus kattoo keikkaa.. No kun se loppu, kiiteltiin superlatiivein Gustavia ja miten ihania ne oli, heitettiin high fivet ja mentiin merchiin, ostin paidan (jonka Simon mulle möi hihih) ja juteltiin Johnin kanssa mukavia. Se mm. lupas tulla mukaan hoitamaan mun seuraavan päivän aamuduunit! Kerroin millasia lapset osaa aamusin olla, niin sen vastaus oli että "I love yelling at people!!" Okay then :DD Pyydettiin vielä nimmarit lippuihin ja lähettiin superväsyneinä raahustamaan kohti autoa.

Himottiin matkalla Subia ja sinne me sit suunnattiinkin. Tai yritettiin, kunnes tajuttiin että siellä, minne navigaattori ohjas ei oo subia?! No kiva jeejee, mentiin sit normi kauppaan ja ostettiin kroisantteja. Puputettiin niitä autossa ja sanoin että "Mistä lyödään vetoa et kun lähetään se Subi on ihan jossain täs lähellä?" Ja niinhän se oli! ARGH. Superväsyneenä kaaduin vähän ennen 2am nukkumaan ja seuraavana aamuna klo 6.30 soiva herätyskello oli kamalin ääni koskaan... Tosin mun onneks ihana hm anto mun mennä takasin nukkumaan ja lupas hoitaa aamun :)) Niinpä nukuin sitte ilosesti 12 :D

Grand Canyon & Las Vegas part 2!

Tosiaan Gränäriltä lähettiin turistikaupan kautta kohti Vegasia. Kello oli taas vaikka mitä ja edellisen yön parin tunnin unet paino päälle jokaisella. Jenna otti lepiä takapenkillä, Neli ajo ja mä istuin vieressä kirkumassa kun näkyy peuroja. Niinkun oon joskus aikasemminki tainnu mainita, niin tässä maassa ei tunneta katuvaloja niin sellasella mutkasella pikkutiellä oli tosi kiva koittaa niitä elukoita väistellä. Siellä oli siis kylttejä, joissa varoteltiin niistä peuroista mutta myös lehmistä! Menomatkalla oikeesti jouduttiin pysähtyä, kun kolme lehmää juoksee tien poikki :'D

Anyway, parin peurojen aiheuttaman sydärin jälkeen päästiin vähän isommalle tielle, jossa ei onneks ollu elukoita. Aloin pilkkiä mun penkissä, vaikka koitin kovasti pysyä hereillä ettei Nelin tartte yksin olla ja nukahtaa rattiin. Kuitenki silmät paino enemmän kun synti ja nukahdin. Mentiin yhessä vaiheessa Hurricane nimisen kyläpahasen läpi, ja yhtäkkiä meijän takana vilkkuu sini-punaset valot. Kevyt paniikki päällä kaikilla ja eikun tienlaitaan. Neli avaa ikkunan ja alkaa sellasen "paniikkipuhetulvan" ja alkaa selittää kuinka ollaan Suomesta ja navigaattori ei toimi ja ollaan hukassa jne. No poliisin asiana oli vaan että etulamppu on palanu :D Se pyysi kuitenkin ajokorttia ja rekisteriotetta ja koska se oli vuokra-auto, niin annettiin sille se vuokrapaperi. Tosiaan auto oli Jennan nimissä ja sillä ainoastaan oikeus sitä ajaa.. Joten Neli antoi sille poliisille sitte Jennan ajokortin (sellanen väliaikanen kortti; paperilappu jossa ei ollu kuvaa) ja luojan kiitos se ei pyytäny enää kuvallista! Kivat sydämen tykytykset siitäki tuli mut onneks selvittiin vaan "varotuksella". Ja niin, täähän ei toisaan ollu ainoo poliisi joka meijät pysäytti! 2 muutakin oli tulossa sanomaan palaneesta lampusta viiden minuutin sisään!! Ajettiin paniikissa vähän kauemmas ja vaihdettiin Jenna rattiin. Mentiin Mäkkäriin yöpalalle kun ei oltu moneen tuntiin syöty yhtään mitään ja sitte siihen pihalle autoon nukkumaan. Aamu seiskan aikaan Neli herättelee meitä ja lähetään jatkamaan Vegasiin. Matkaa ei enää ollu kun joku tunnin verran. Pysähdyttiin jossai huoltikalla ja mentiin Jennan kans pesemään hiukset vessaan. Niin järkyttävän kuuma ollu pari päivää ja autossa on aika pirun kuuma nukkua, voin kertoa! :D

Hiukset puhtaana suunnattiin sitte Vegasiin ;) . Etittiin heti parkkipaikka ja suunnistettiin Starbucksiin. Käytiin jossain turistikaupassa ja haettiin auto, mentiin uusiks parkkiin johonkin hotellin pihalle jonne pysty auton jättää, napattiin kamerat kouraan ja lähettiin ihmettelemään menoa.

Nää oli oikeesti pään kokosia

Koska Jenna oli ainoa täysikänen niin meijän reissuun ei kuulunu gambling. Kunhan hengailtiin ja ihmeteltiin miten mahti paikka se oli! Päätin että joskus kun oon vähintään 21, tuun takasin ja pidän kunnon Vegas partyt. Ja koska kuvat kertoo enemmän kun tuhat sanaa, niin tässä vähintään yhtä monta kuvaa!

Ois pitäny ostaa toi !

Gordon Ramsay!!

My motto

Loppumatkan huumoria a la Linda

Tuolla oli oikeesti ihan tajuttoman kuuma!! Soija valu ihan alvariinsa ja oli tosissaan vaikee hengittää. Jennan kanssa himottiin yhtä italialaista ravintolaa ja sinne mentiin sitte dinnerille. Tosiaan siellä ei ollu ihan jenkkikokosia annoksia! Paikka oli joku family-ravintola, jossa kaikki annokset oli vähintään 2 hengelle. Me tilattiin sitte kolmeen pekkaan mozzarellatikkuja ja pizzaa. Mozzarellatikkuja oli 2 per naama ja pizza oli samankokonen kun Ristorante pizzat Suomessa! Sitä ärsytyksen määrää kun ruoka oli vielä kaiken lisäks sairaan kallista.

Jee, onnea sille joka jaksoi scrollata nää loppuun asti ;) Ja en tosiaan osannu valita vaan yhtä tai kahta kuvaa, niin tässä on sitte enemmän ku laki sallii, mutta I don't caaaare.

Ainii, kun lähettiin ajamaan Vegasista kotiin (yövyttiin siis vielä se kolmaskin yö autossa!) niin ajoin jo valmiiks kuolleen eläimen päälle joka retkotti keskellä tietä. Sitä ällötyksen määrää kun se rusahtaa renkaiden alla DD:

Ihan parasta oli kun tultiin takas Bay arealle ja pääs kunnolla suihkuun!! Ja Cheesecakeen.

Ja koska blogger ei taaskaan oo kaveri, niin en saa meijän Vegas videota tähän joten laitan vaan tylsästi linkin ! Enjoy !