maanantai 30. joulukuuta 2013

Christmas !

Koska kukaan perhe ei halua mua, niin kerron teille vaikka mun joulusta sil
lä välin ! Vähän jäljessä tosin nääki kuvat tulee, mutta koska muutenkin käyn yleisesti ottaen aina kauheen hitailla, niin tää on ihan normaalia ;)

huomatkaa toi erittäin talvinen maisema tosta ikkunasta <3
meijän poika tykkäs maksapasteijasta :D
siellä ne syö ja meitsi paparazzeili
Rockyn ensimmäinen joulu! Se ehkä lievästi innostu saadessaan availla paketteja :3
sit se tuli vielä mun kanssa saunaan <3
Mulle iski yhtäkkiä tajuntaan jouluaattona, että tää on viimenen joulu ennen mun lähtöä. Tottakai mä sen oon tienny, mut jotenki siinä perheen kanssa oleillessa tuli kauheen haikee olo. Ja vielä se, että en nää mun rakkainta koira vauvaa koko vuoteen, on maailman kamalin ajatus :( Huomenna uv, sekin viimeistä laatuaan ihan tällasena, ainaki vähään aikaan ;)

Pitäkää ihmiset kivaa huomenna, ja muistakaa että raketit + alkoholi = disaster! Take care xx 


torstai 26. joulukuuta 2013

2nd match !

Info tästä perheestä on about yhtä pitkä kun toi otsikko. Sain CC:ltä sähköpostia, että perhe kattelee mun profiilia ja minähän sitte hullun innoissani juoksen koneelle ja tadaa!! Tää perhe vietti siellä sitten aikaansa ehkä puol tuntia! ÄÄÄH. Vaikka en tienny perheestä muuta kun nimen ja asuinpaikan (Kingston NY, enkä onneks olis koskaa halunnukaa mihinkää NY:hyn <333) nii silti mua harmittaa :( Oliks mun hakemus tosiaan niin surkeeta kakkaa et nää koki parhaaks olla edes selaamatta sitä loppuun asti? Jipiii. Okei tiedän, et näin käy about kaikille jossain vaiheessa matchingiä, mut silti. Harmittaa, koska mulla on tapana turhautua ihan sairaan nopeesti, ja alkaa märehtiä asioita vähän liikaakin, nii nyt varmaan en saa ens yönä edes unta, kun mietin et oonko niin luuseri :( Yhyyyyyy.

ettäs tiiätte.
Nyt koitan tukehduttaa mun ketutuksen vaikka spotifyn ihmeelliseen maailmaan. Hoppas ens kerralla olis jotain kivempaa kerrottavaa!

perjantai 20. joulukuuta 2013

1ST MATCH !!!!!!!

Tää on ihan epätodellista! Mun hakemus oli ollu vajaa 24 tuntia esillä, ja heti mulle oli pamahtanu match! Sain ihan hullun kohtauksen, koska olin valmistautunu odottamaan ainakin joulun yli, ennen kun sieltä kuuluu mitään.

Nyt vähän tarkemmin millanen perhe olis kyseessä: yh-isä, vaimo ilmeisesti kuollut, 2 lasta, tyttö ja poika (6- ja 9-v) ja perhe asuu Denverissä, Coloradossa. Paikkana aivan älyttömän mahtavan näkönen, puolen tunnin matka keskustaan. Työtehtävinä lähinnä lasten kouluun valmistaminen, eväiden laitto, haku koulusta (lapset koulussa päivittäin 8.15-3.45) eli päivisin olisin aika lailla yksikseni. Tosin perheellä on koiria, joiden kanssa voisin touhuta. Yks aika iso miinus mun kannalta on, että isä haluais au pairin vain ja ainoastaan Suomesta, ja lapsille pitäis puhua pelkkää suomea. Lisäks kuulemma niiden asuinalueella asuu sellaset 8 suomalaista perhettä joihin ne on tiiviisti yhteydessä ja hyviä frendeja, joten kuulisin suomea vähän liikaakin. Kun mä nimenomaan haluaisin perheen, jossa puhuisin vaan englantia.



Mun mielestä ihan älyttömän mahtavan näkönen paikka, joten voinkin kuulostaa tylyltä ja kamalalta, mut se suomen puhuminen on mulle kyl tässä sen verran iso juttu, et luultavasti joudun nätisti sanoman perheelle että kiitos mutta ei kiitos. :( Mitä mieltä muut on näistä suomea puhuvista perheistä? good or bad?

torstai 19. joulukuuta 2013

If I had a little money!

Nonii, eilisestä (megamahtavasta) shokista on nyt edes pikkasen toivuttu, ja aloin miettiä illalla raha-asioita. Eli miten paljon kaikkee on vähän niin kun "pakko" hankkia ennen lähtöä ja sitä rahaa vähän enemmän kerätä! Oon muistaakseni tehny joskus aikasemmin vähän samankaltasen postauksen, mut tää on aika important juttu, että tietää vähän kiristää lompakon nyörejä!

  • Ohjelmamaksu 595€
  • Erika lisävakuutus 450€
  • Viisumi 130€
  • Kansainvälinen ajokortti 36€
  • Lääkärintodistus ?
  • Rikosrekisteriote 11€
  • Peruutusturva 39€
  • Ainakin 1261€ tulee menemään!!
Noi nyt mulla ainakin tuli mieleen. Eli ton peruutusturvan haluun ihan varmuuden vuoks ottaa, koska sit jos jotain käy, niin ainaki se on turvattu. Ja nyt veeery important kysymys, toivottavasti joku osaa vähän omaa näkökulmaa antaa, eli toi lisävakuutus! Onks jotkut ottanu sen/ollu ottamatta ja auttaako se mitään? Se on kuitenki sen verran kallis, etten ihan turhaan haluais siitä maksaa! CC-Mari ainakin sano, että se olis tosi kannattavaa ottaa, mut haluisin kuulla myös muiden mielipiteitä :)




Ihanaa loppuviikkoa kaikille :)) !

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Hello Boston, Helsinki calling!

Mun kädet tärisee. Mua pyörryttää. Pelottaa enemmän kun koskaan. Oon enemmän innoissani kun ikinä. Mun hakemus on nyt virallisesti hyväksytty, ja se on lähetetty Bostoniin!! Puhuin just CC-Marin kans puolisen tuntia puhelimessa ja meinasin alkaa itkemään. Oon niin onnellinen ja ennen kaikkee helpottunu, et tää vihdoin etenee tosissaa matching vaiheeseen! Mari haastatteli mut vielä uusiks pikasesti, koska mähän tosiaan kävin haastattelussa jo tammikuussa (?) ja se halus vähän updateta mun mietteitä :) Pieni paniikki alkaa englanniks vastailee koska en meinannu edes happea saada kun olin niin innoissani. Mut hyvin se loppujen lopuks meni ja nyt vaan oottelen postista sitä au pair pakettia, että pääsen tutustuu ihan kunnolla siihen, mihin oon pääni pistäny ;)

Nyt vaan pitäis väsätä se video kasaan asap, että sais sen liitettyä mun profiiliin! Is this really happening?? Anteeks tää lyhyt ja kuvaton postaus, mut nyt ei aivotoiminta yltäny tätä pidemmälle! Hih.

tiistai 3. joulukuuta 2013

Päivitystä !

Noniin, tänään sitte Johanna CC:ltä laitto sähköpostiin viestiä, että oli käyny läpi mun hakemusta, ja mainitsi pari kohtaa mitä olisin voinu viel kattoa uudestaan. Must on oikeesti tosi hyvä, et ne käy niin tarkasti niitä läpi ja ehdottaa, miten sais vielä paremman hakemuksen :) Näkee, et niitä selvästi kiinnostaa meijän tekemiset, ja ne haluu tosissaan auttaa. Tuli hyvä fiilis! Eniten olin tooosi ilonen ja helpottunu siitä, että Johanna sano mun isäntäperhe-kirjeen ja englannin taitojen olevan "todella hyviä" ! Ihanaa, et se tykkäs siitä mun kirjeestä, se oli mulle nimittäin se isoin paniikin aiheuttaja!

Nyt vielä yritän huomenna soittaa yhelle ihmiselle, jos saisin vielä yhen suosituksen lisättyä hakemukseen niin voisin laittaa sen uudestaan menemään :)

Anteeks tää kuvaton ja lyhyt räpellys, kerron lisää asap kun tiedän taas enemmän!

perjantai 29. marraskuuta 2013

"You have submitted your application!"

A-P-U-A! Sinne se nyt meni, mun hakemus siis. Tää kaikki on ollu niin ison työn ja tuskan takana, enkä oikeesti koskaan uskonu pääseväni tähän vaiheeseen, että mun hakemus ihan tosissaan on nyt lähetetty toimistolle, ja ihan silmänräpäyksen päästä voin alkaa tosissani paneutua tähän hommaan. Tää on niiiiiiiin absurdi tunne, et en tiiä pitäiskö itkee vai nauraa, huutaa vai olla mykkä, karjua vai kiljua. Päätän tehdä kaiken. Samaan aikaan.

iloinen, mutta vähän kauhuissaan oleva tuleva au pair. Tämähän oli siis mun hakemuksen kuva, aika noh... en sano enempää :D
Heti kun kuulen lisää CC:ltä, niin ilmottelen enemmän, nyt oli vaan pakko päästä purkamaan nää fiilikset mitkä on isona möykkynä mun mahassa. JES! <3

torstai 28. marraskuuta 2013

Soon it won't be just a dream anymore

Noniin, kauheen työn ja tuskan takana, mutta suositukset on nyt pulkassa! Iik! Ainoa, mikä enää puuttuu, on profiilikuva, jonka otan heti huomenna, ja sitten mun hakemus on oikeesti valmis. Mul tulee varmaan paniikki, kun siin lukee et 100% valmis hakemus. Tavote nyt olis ihan viimeistään sunnuntain aikana ihan tosissaan lähettää koko homma eteenpäin! Jotenkin nyt vasta ihan tosissaan alkaa tuntua siltä, että mun suurin unelma saattaa sittenkin toteutua. En osaa käsitellä tätä asiaa vielä, ehkä sitten lentokoneessa matkalla toiselle puolelle maailmaa todellisuus iskee.

Mua on alkanu tässä pikkuhiljaa tulla sellanen "saatan itkeä koska tahansa-fiilis". Tietyt biisit ja tietyt sanat saattaa saada mussa aikaan sen, että meinaan purskahtaa itkuun koska tahansa. Mietin vaan, että kuinka paljon itken sitten kun oon oikeesti siellä Amerikassa D:

Jos muita auppareita on kuulolla, nii kertokaa mulle että onks tää normaalia jo tässä vaiheessa meinata alkaa itkeä jokaisesta asiasta? :D Vai oonko mä yksin itkupilli.





Tiedän, että tätä biisiä en voi kohta enää kuunnella itkemättä, ensinnäkin, koska se on Haloo Helsinki, tai toisekseen... noh, kuunnelkaa nyt noita sanoja!


Infoilen heti lisää, kunhan saan vaan hakemuksen lähetettyä, wish me luck!

tiistai 12. marraskuuta 2013

So much to worry about!

Mua on alkanut tässä parin viime päivän aikana mietityttää kauheesti kaikki asiat mitä pitäis hoitaa ennen maailmalle lähtöä. Ja joo, tiedän, että siihen on vielä aikaa, mutta mun laiskuus-tasolla se aika menee tosi nopeesti, enkä ehdi hoitaa mitään! Nytkin tuskastelen mun viimesten suositusten kanssa, ja paniikki iskee kohta. Oon nyt puol vuotta... puol vuotta koittanu metsästää yhtä suositusta mieheltä, jonka perheessä olin hoitamassa lapsia pari vuotta sitten, niin en tiedä mikä on vikana, mutta se ei vastaa mun viesteihin, vaikka sillon aikoja sitten heittikin mulle sen s-postin johon lähetin kaavakkeen, mutta jostain syystä se ei koskaan sitä mulle kirjottanu :( stressaa, koska mulla ei kuitenkaan maailman eniten sitä kokemusta oo, niin tarttisin ehdottomasti kaikki maholliset suositukset!

Mut aattelin nyt tehä listan niistä jutuista, mitä mun pitäis vielä tehä ennen kun saan ees hakemuksen matkaan.
  • Profiilikuva, 
  • Viimeset suositukset
  • Kuva-albumi loppuun
  • Viimeset rivit Dear family-kirjeeseen
Ei sinänsä kuulosta kovin paljolta, mutta mua stressaa silti. Ja ajokortti tulee jonkun 1-2 vkon päästä postissa, niin siihen mennessä haluun ehdottomasti että noi kaikki on hoidossa, koska en jaksais enää yhtään odottaa, että pääsen matching vaiheeseen :)

Ja voi apuaaaaa, huomasin juuri laittaneeni vahingossa yhdelle naiselle luonnesuosituskaavakkeen lastenhoitokaavakkeen sijasta -.- argggh että osaan olla tyhmä! Nyt stressaa vielä vähän enemmän :))))) Yks asia mikä mua mietityttää ihan sairaasti, on ne valokuvat! Mulla on ainoastaan yksien hoitolapsien kanssa muutama kuva, ja muiden ei. Eipä tullu sillon mieleen kanniskella kameraa mukana kun juoksen puistoissa muksujen kanssa :D joten jos joku, jolla on kokemusta tästä lukee tätä nyt, niin please, kertokaa vähän millasia kuvia ite ootte laittanu hakemukseenne?
 
*weheartit*
Nyt jatkan stressaamista ja suositusten metsästystä! Heips <3

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Driver's license!

APUA! Mikään ei voi pilata tätä mun onnellisuuden huumaa! Mä sain vihdoin viimein ajokortin ja voin alkaa henkisesti valmistautuu tulevaan matching-prosessiin. Joudun vielä hetken odotella, että saan sen oikeen kortin kotiin, mutta muuta ei sitte tarvitakaan enää. Oon nyt pakertanu mun Dear family-kirjeen kanssa ja tuskaillu kuva-albumin takia. Vielä kun saisin sen yhen ihmisen kiinni jolta pyysin suositusta, nii oon askeleen lähempänä Amerikkaa <3.

Nyt vast alkaa tuntua pikku hiljaa siltä, et tää saattaa oikeesti tapahtua. Tää on ollu mun haaveena jo 14-vuotiaasta, ja en voi uskoa, että jo muutaman kk päästä saatan olla ihan oikeesti AMERIKASSA. En vaan pysty sisäistää tätä asiaa mitenkään, vaan oon kun jossain pilven sisällä.

*weheartit*
Mut nyt lupaan olla edes snadisti aktiivisempi, koska nyt mulla tulee ainaki olemaan jotain kirjottamisen arvosta :D Nyt vaan kurvailen autolla niin paljon kun pystyn (aka millon iskä lainaa autoa :D) ja toivon, että asiat etenee mahollisimman hyvin!

Ihanaa isänpäivää, myös sinne pilven reunalle <3

maanantai 19. elokuuta 2013

Update!

Oon tosi laiska bloggaaja, myönnettäköön! Mut koska erilaisten yhteensattumien vuoks en oo vieläkään päässy lähettämään mun hakemusta, joten kirjottaminen on tuntunu aika turhalta :( Mutta silti täällä ollaan vielä hengissä ja au pair vuotta kohti painellaan ! Voisinkin laittaa tähän tällasen kuvaoksennuksen mitä kaikkea on tapahtunu tässä viimesen kk aikana. Harvoin jaksan kameraa kanniskella mukana kylläkään...


juhannuskokko :3



tyylikkyyden huipentuma; mökkiasu



PLEASE CHECK SPELLING 1ST!!




Haloo Helsinki ja Elli <3

au pair blogi matskua (y)

Tässä koko kesän paras asia; MEIL ON NYT KOIRA <3 Rocky 5 kk
 Eipä tässä sen ihmeellisempää tällä kertaa, huomenna tatuointia ottamaan ja keskiviikkona teoriakokeeseen, wish me luck !


torstai 4. heinäkuuta 2013

Rock the beach, rock my heart

............................. Anteeksi. Oon ehkä maailman historian laiskin bloggaaja ! Mut totuus vaan nyt on se, ettei mitään oikeesti oo tapahtunu. Mut nyt aattelin sitte kirjottaa ihan aiheen vierestä, kertoa mun tähän astisen elämän parhaista kolmesta päivästä, nimittäin Rock the beach festareista. Mua tälläkin hetkellä itkettää se, että se on loppu :( Ne jotka ei mua tunne, niin kerrottakoon, että oon maailman suurin Green Day + 30 Seconds to Mars fani. Ja kun alunperin kuulin, että kumpainenkin tulee tonne kyseiselle festarille,noh, ei sitä fiilistä voi edes kuvailla. Aloin kirkua, huutaa, rääkyä, täristä, panikoida ja melkein itkeä. Ja kaikki tämä tapahtui koulun atk-luokassa :)) yks opettajaki tuli ovelle kysymään multa et onks kaikki hyvin?! Vastasin että loistavasti, paremmin kun ikinä.

Sitä päivää, kun festarit alkais odotettiin sitten kun kuuta nousevaa! Oltiin oikein hc-faneja, ja mentiin jo tiistai-iltana makuupussien kanssa jonottamaan; kaveri Billy Talentia ja mä Green Daytä. Siel oli pari muutakin ihmistä yön yli, ja oli parasta tutustuu uusiin ihmisiin :) ! Harmittelin etukäteen miten gd ja bt on eri lavoilla koska oltais frendin kans koko päivä yksin, mut huoli haihtu nopeesti, kun ei sitten tarvinnutkaa olla yksin! Lisäks minä ja yks uus tyttö päästiin *jouduttiin* Radio rockin haastatteluun koska oltiin ensimmäisinä jonossa, ja meijät pakotettiin laulamaan Green Dayn Wake me up when septemper ends.. kameralle... ja mikrofonille.. Oh no. Pyydän syvästi anteeksi gd:n poitsuilta että raiskasin niiden yhen ihanimmista biiseistä totaalisesti. :DD Kannatti muuten todellakin odottaa yön yli, koska paikka keskellä eturiviä. Sain hysteerisen itkukohtauksen kun sain Mike Dirntin plektran. Tai no, kaks. Mut se eka aiheutti mussa sellasen reaktion, et luulin kuolevani. Oikeesti. Ja lisäks Mike, Billie Joe ja Jason (White) huomas mut, katto silmiin ja hymyili. Mikään ei voi tehä pientä tyttöä onnellisemmaks <3


Se näytti pretty much tolta kun se irvisti mulle, paitsi kieli viel ulkona ;P *google*

Mentiin sitte noiden hotellille ke-to yönä ja toivottiin et nähtäis gd mutta nähtiinkin sen sijaan Shannon Leto ! Eikä muuten haitannu se yhtään (; ! Sama homma toistui torstaina, mentiin jonottamaan yöks, tällä kertaa 30 Seconds to Marsia ! Ja sielläkin eturivissä :)) !! Meinas taas tulla parku, on se keikkafiilis paras fiilis IKINÄ! Perjantain jälkeen oltiin ihan umpiväsyneitä, koska oltiin noina jonotusöinä nukuttu yhteensä ehkä 40min. Joten päätettiin mennä kotiin nukkumaan ja tultiin sitten lauantaina ihan vaan hengailemaan ja syömään laadukasta festarisapuskaa ;) + ostelemaan lisää fanituotteita! :) Kaiken kaikkiaan ihan maailman parhaat festarit ja muutenkin paras kokemus mitä mulle on koskaan tapahtunu. Mutta nyt riittää lätinät, antaa kuvien puhua puolestaan :) Ainiin, törmäsin ihan sattumalta Minnaan tuolla tutustuttujen ihmisten kautta ! Hihi, aika absurdi ajatus, oon kuitenki lukenu Minnan blogia jo pitkään ja siellä se sitten yhtäkkiä oli :DD







APUA KENEEN TÖRMÄSIN!! SHANNON LETO <3

Jonotusta ;)

Ei yhtään jännittyneet fanit :D





Otin kyllä kuvia muistakin bändeistä, mutta ettei tästä tulis pelkkä kuvaoksennus postaus, niin jätän tän nyt näin, koska noi oli mulle kuitenkin ne nro1 bändit :)

Ei kai tässä nyt tällä kertaa enää enempää, palaillaan :) Ihanaa kesää kaikille <3